GTK:n vuosittainen kansannäytekilpailu on käynnissä. GTK palkitsee parhaiden kivinäytteiden lähettäjät rahapalkinnoin. Valtakunnallinen palkintojenjakotilaisuus pidetään kunkin vuoden lopulla yleensä pääpalkinnon saajan kotiseudulla. Kivikilpailun avulla innostetaan mielenkiintoisen kiviharrastuksen pariin ja lähettämään kivinäytteitä GTK:n kansannäytetoimistoon. Jokainen vastaanotettu näyte tuo lisätietoja maamme kallioperästä sekä sinne mahdollisesti sijoittuvista arvomineraaleista. Vain osallistumalla ja lähettämällä sinulla on mahdollisuus voittaa.

GTK:n kansannäytekilpailuun kuuluvat malmikivet, teollisuusmineraalit, rakennuskivet sekä jalo- ja korukivet. Kokonaispalkintosumma on 15 000 €. Palkintosijat ovat 1. 4000 €, 2. 3000 € ja 3. 1500 €. Nuoren (alle16 v.) lähettäjän 1. palkinto on 1 000 €, 2. palkinto 500 € ja 3. palkinto 250 €. Jäljelle jäävä palkintosumma jakautuu 500 -100 € suuruisiin palkintoihin näytteiden laadun ja merkittävyyden perusteella. GTK tekee harkintansa mukaan vuosittain lopullisen päätöksen palkintosummista vastaanotettujen näytteiden määrän ja laadun perusteella. Näytteitä arvioitaessa otetaan huomioon mm. löytöpaikka, onko näyte löytynyt alueelta joka on GTK:n mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena, onko löytöalue uusi, onko alueella rajoitteita, näytteen laatu ja analyysitulokset, onko kyseessä lohkare- vai kallionäyte.

Kilpailussa ei oteta huomioon näytteitä, joiden löytäjä toimii palkattuna etsijänä, jotka on otettu jo tutkinnan kohteina olevista aiheista tai joilla on osallistuttu muihin kilpailuihin. Palkinto voidaan kuitenkin antaa näytteistä, jotka tuovat oleellista uutta tietoa aikaisemmin tutkituista aiheista.

Näytteiden lähettämiseen löydät lisätietoa tämän sivuston ohjeet –otsikon alta https://kivinayte.gtk.fi/ohjeet/. Merkitse lähetykseen osallistuuko näytteesi myös nuorten sarjaan.

GTK:n kallioperän raaka-ainevarojen tutkimuksen päämielenkiinnon kohteena ovat tällä hetkellä akkumineraalit, joiden tutkimista ja kartoittamista varten on aloitettu neljä vuotta kestävä projekti. Sen tavoitteina ovat litiumin, koboltin ja grafiitin esiintymisalueiden kartoitus ja tutkimus. Valituissa tutkimuskohteissa tehdään kallioperäkartoitusta, geofysiikan maastomittauksia ja moreenigeokemian tutkimuksia sekä syväkairauksia. Kansannäytteiden lähettäjiltä toivotaankin enenevässä määrin näytteitä, joiden kiinnostavuus akkumineraaleihin liittyen voidaan tutkia. Akkumineraalinäytteet saavat lisäpainoarvoa kansannäytepalkintojen jaossa.

Ullavan Läntän spodumeenipegmatiittia, jota käytetään litiumin lähteenä.Kuva: Jari Väätäinen, GTK.Spodumeeni, Kaustinen. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.
Grafiitti, Hyypiä, Kiihtelysvaara. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.
Kobolttihohde. Viljakkalan Haveri. Näytteen pituus 14 cm. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.

Spodumeeni sisältää litiumia. Se on litteinä prismoina esiintyvä pyrokseeniryhmän mineraali, joka on usein pituussuunnassa viirukkeinen. Väri vaihtelee harmaanvalkeasta kellertävään, vihertävään ja punertavaan. Vasemmalla ylempi näyte on Ullavalta ja alempi Kaustisista. Spodumeenilla on yksi täydellinen ja kaksi heikkoa lohkosuuntaa. Kovuus on 6½-7½ ja ominaispaino noin 3,1. Kiilto on lasikiilto. Spodumeeni esiintyy graniitti-pegmatiiteissa senttimetrien, joskus metrienkin pituisina kiteinä.

Suomessa spodumeenipitoisia pegmatiitteja tunnetaan noin 30 juonta eri puolilla maata. Tärkeimmät esiintymät ovat Kruunupyyn – Ullavan alueella. Spodumeenin sisältämää litiumia käytetään paitsi litiumakkujen anodimateriaalina, myös keraamisen ja lasiteollisuuden raaka-aineena sekä litiumsuolojen valmistamiseen. Läpinäkyviä (vihreitä ja violetteja) muunnoksia käytetään jalokivinä.

Grafiitti esiintyy pieninä heksagonisina suomuina tai suomukasaumina ja massiivisena grafiittina. Grafiitin väri on mustanharmaa. Kiteillä on metallikiilto, mutta massiivinen grafiitti on multamainen. Grafiitin kovuus on 1-2. Sen pinta tuntuu rasvaiselta, ja se tahraa. Viiru on tummanharmaa. Grafiittisuomut ovat taipuisia, mutta eivät kimmoisia. Ominaispaino on 2,2. Grafiittia suuresti muistuttava molybdeenihohde on väriltään hieman sinertävä. Grafiitti on erittäin hyvä sähköjohde. Sitä on liuskeissa, gneisseissä ja syväkivissä. Suomessa on useita pieniä grafiittiesiintymiä, joita on joskus louhittu. Grafiittia käytetään teräs- ja valimoteollisuudessa, korkean paineen ja lämpötilan venttiilien tiivisteinä, elektrodeina, voiteluaineena ja jopa polttoaineena. Hyödyntämiskelpoisessa grafiittiesiintymässä tulee grafiittipitoisuuden olla yli 10 % ja suomukoon yli 0,1 mm. Mustaliuskeiden sisältämää hienojakoista grafiittia ei yleensä pystytä hyödyntämään.

Kobolttihohde on väriltään punertavan hopeanvalkoinen ja metallinhohtoinen, viirun väri on harmaa tai musta, kovuus 5½ ja ominaispaino 6,3. Kobolttihohde on pehmeämpää ja punertavampaa kuin pyriitti. Kobolttihohdetta on nikkeli-kupariplatinamalmeissa ja mm. Haverin Viljakkalan kultaesiintymässä muiden arsenidimineraalien ohella.

Suomen akkumineraaliesiintymät
Akkumineraalikaivokset ja -prosessointilaitokset Suomessa